Kumppanuusmaatalous

Suomessakin nostaa päätään Kumppanuusmaataloudeksi (Community Supported Agriculture -CSA) kutsuttu toimintamalli, jossa paikallinen ruoantuotanto pohjautuu joko tuottajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen tai kuluttajien muodostaman ruokaosuuskunnan toimintaan. Kuluttaja sitoutuu osaltaan tuotantoon joko tilaamalla sato-osuuden ennakkoon, useimmiten jo varhain keväällä, tai osallistuen muullakin tavoin tuotannon onnistumiseen. Sato-osuusmaksuista muodostuu vuotuinen budjetti, jolla kasvatus toteutetaan joko palkatun puutahurin tai maatilayrittäjän vetämänä. Kuluttajien lisäksi kumppanuusmaataloudessa on toivottavaa olla mukana myös mm. ravintoloita ja julkisia keittiöitä.

Suomessa uraauurtavaa toimintaa CSA-viljelyssä on tehnyt mm. Herttoniemen ruokaosuuskunta (kuluttajavetoinen malli) sekä Rekolan puutarha (tuottajavetoinen malli). Heidän sivuiltaan löytyy kattavaa tietoa CSA:n periaatteista.

Toimintamallin avulla kuluttaja voi osoittaa sitoumuksensa paikallisen tuotannon jatkuvuudelle ja varmistaa haluamiensa kasvisten saatavuuden. Tätä kautta muodostuu myös vahvempi vuorovaikutus tuottajan ja kuluttajan välille: sato-osuuden ostaja saa tarkemman tiedon miten kasvikset on kasvatettu. Samoin hän voi osallistua toiminnan kehittämiseen – esimerkiksi seuraavan satokauden kasvivalikoiman suunnitteluun.

Viljelijävetoisessa mallissa kumppanuusmaatalous tuo myös ratkaisevan avun pienviljelijälle. Tällöin viljelijä saa suoran korvauksen sadostaan ilman välikäsiä ja voi kiireisen satokauden aikana keskittyä markkinoinnin sijaan olennaisimpaan – eli huolehtimaan laadukkaan sadon kasvattamisesta. Sopimuspohjainen tuotanto myös varmistaa, että satoa ei päädy hävikkiin.

Toteutustapoja kumppanuusmaataloudelle on useita ja tavoitteemme on kehittää Lahden alueelle kestävästi toimiva malli. Uskomme olevamme kehittämässä kestävää tulevaisuuden ruokatuotantoa, jossa tärkeää on asian tärkeäksi kokevien laaja osallisuus ja vuoropuhelu.